Matkakertomus: Liettua: Druskininkai, elokuu 2014

Kesäretki Druskininkaihin

Tänä vuonna päätimme tehdä kesälomareissun Liettuan Druskininkaihin. Tähänkin kesälomareissuun kuului koiranäyttelyt, totta kai. Tiedossa oli kaksi kansainvälistä näyttelyä ja erikoisnäyttelyt. Druskininkaihin tittelijahtiin lähti meidän bostonipoikien Boriksen ja Igorin lisäksi pieni punapuuhka pitkäkarvainen kääpiömäyräkoira Into. Matkaseuraksi saimme myös kokeneet Balttian matkaajat Heidin ja Arin omien bostoniensa Ruskan ja Bonon kanssa.

Pitkä matka paratiisiin

Miniblack's Lähdimme matkaan jo keskiviikkona ja pysähdyimme matkalla Baltian Pariisissa, Riiassa. Yövyimme mukavassa koiraystävällisessä Maritim Park Hotellissa. Huoneissa oli hyvä ilmastointi, mikä helpotti oloa kovalla helteellä. Hotellin yhteydessä oli ilmainen parkkipaikka. Hotellin edestä kulki raitiovaunu ja busseja Daugava-joen yli keskustaan. Hotelli sijaitsi mukavan puiston vieressä, missä oli helppo käyttää koiria lenkillä. Monet paikalliset ulkoiluttavat koiriaan irti puistoissa. Suurinosa kuitenkin otti koiransa kiinni, kun näkivät kytkettyjen koirien tulevan vastaan. Maritim hotelli oli melko lähellä messuhallia, missä olemme olleet aikaisemmin koiranäyttelyssä.

Torstai aamuna herkullisen aamupalan jälkeen pakkasimme autot ja jatkoimme matkaa kohti Liettuan rajaa ja Druskininkaita. Matka taittui mukavasti ja matkan varrelle sattui kauniita pikkukyliä. Tällä kertaa emme jääneet ihastelemaan maisemia, koska oli todella kuuma. Vilnassa pysähdyimme vain tankkaamaan. Matkalla Liettuan läpi jäi parhaiten mieleen suuret vilja- ja maissipellot. Itse olen aina ajatellut, että maissi kasvaa vain Amerikassa. Liettuassa katolisuus näkyi myös. Tien varteen ja kylien läheisyyteen oli pystytetty isoja ristejä ja pyhimyskuvia. Hauskimpia olivat isot puunrunkoihin kaiverretut toteemipaalut. Jos Suomea sanotaan tuhansien järvien maaksi, Liettua on varmaankin tuhansien jokien maa. Liettualaiset olivat nimenneet jokaisen pienimmänkin ‘’ojan’’ kuten meillä Suomessa on nimettynä jokainen pieninkin lampi ja lätäkkö.

Lopulta olimme ajelleet pitkän matkaa läpi kotoisen mäntymetsän, kunnes maisema vaihtui ihan yhtä äkkiä idylliseksi kylpylä kaupungiksi. Hongikko muuttui kuin silmän räpäyksessä hyvin hoidettuihin kukkaistutuksiin ja nurmikkoihin. Olin ihan ällikällä lyöty! Suu loksahti viimeistään auki, kun ajoimme hotellin pihaan. Yövyimme Europa Royale Hotellissa, joka oli kaunis vanha kylpylähotelli keskellä ihanaa puistoa pienen joen vieressä.

Näytelmiä ja menestystä

Miniblack's Torstai iltana kävimme katsastamassa viikonlopun näyttelypaikan, joka sijaitsi aika lähellä keskustaa ja hotelliamme. Pystytimme teltat valmiiksi perjantain bostonkehän viereen. Näyttelypaikkana toimi vanha lentokenttä, joka oli nyt iso nurmikenttä.

Perjantaina kansainvälinen näyttely alkoi vasta puolen päivän aikaan ja omat koiramme olivat vuorossa vasta kahden aikaan. Perjantaina ehdin esittämään molemmat pojat, koska mäyräkoirakehät olivat puolisen tuntia myöhässä. Perjantaina bostonit arvosteli belgialainen V.A. van Raamsdonk. Igor esiintyi avoimessa luokassa ERInomaisesti. Tuomari oli vähän hämillään, miten kolmevuotias koirani ei ollut vielä valio. En kehdannut mainostaa, että Igor on jo multi ch. Boris esiintyi sateisesta säästä huolimatta hienosti ja näytti nuoremmille mallia ja oli tänään Paras Uros sertillä ja cacibilla. Boriksesta tuli siis heti ensimmäisenä näyttelypäivänä Liettuan ja Balttian muotovalio. Tässä vaiheessa jouduin itse kiiruhtamaan mäyräkoirakehään ja Jussi luotsasi Boriksen VSP:ksi. Boriksen palkintoja hakiessa sain yllätyksekseni käteeni myös Borikselle osallistumisoikeuden Crufts-näyttelyyn Birminghamiin! Ari seisoi vieressäni samanlainen lappu kädessä. Juniori-ikäinen Bono oli tänään ROP-junnu. Näyttelyn parhaille junioreille annetaan myös osallistumisoikeus Cruftsiin. Teltoille palatessamme lauleskelimme Arin kanssa, ‘’me mennään Birminghamiin, me mennään Birminghamiin...’’.

Miniblack's Lauantaina näyttelyt alkoivat kymmeneltä ja tänään bostonit ja mäyrikset menivät ihan päällekkäin ja Ari hyppäsi Igorin handleriksi. Boris sai levätä tämän päivän. Tuomarina tänään oli venäläinen Julia Ovsyannikova. Tämä tuomari olikin minulle tuttu parin vuoden takaa Pietarista bostonien Club näyttelystä. Tämä tuomari tykkäsi silloin kovasti eleganteista veljeksista Boriksesta ja Hemmosta, joten arvelin että Igor on varmaan turhan kookas tälle tuomarille. Igor esiintyi Arin kanssa mainiosti ja sai ERIn ja luokkavoiton. Pieni Bononen veti tänään pidemmän korren ollen VSP. Tuomari tykkäsi myös pienestä Hemmon tyttärestä Ruskasta. Ruska sai ensimmäisen vara-cacibinsa. Tänään oli junnujen päivä. Bono sai toisen Liettuan sertinsä ja sinetöi itselleen komean tittelirivin: EE LV LT BALT JCH. Meidän pieni mäyris vahvistus oli tänään myös ROP-junnu LT junnusertillä.

Sunnuntaina olikin vuorossa Liettualaisen seura- ja kääpiökoirakerhon sekä mäyräkoirakerhon Club Showt. Alkuperäisestä aikataulusta poiketen mäyräkoirakehä oli sen verran myöhässä, että jouduin toistamiseen turvautumaan Arin handleri apuun. Igor on onneksi sen verran helppo esittää, että voin antaa sen muillekin esitettäväksi. Mäyräkoira ei taas suostu kehään muiden kuin minun kanssa. Boris sai taas lepopäivän ja Borishan nauttikin kisatunnelmasta ja ‘’ihanan’’ lämpimästä säästä. Tulin mäyräkoirakehästä teltoille juuri, kun bostonien ROP-kehä oli loppunut. Sieltä Ari tuli Igorin kanssa hymy korvissa valtavien pokaalien ja ruusukkeiden kanssa. Igor oli ollut Club Shown komein uros ja VSP. Igor siis sai Liettuan sertin, mitä olimme tullut hakemaankin. Igoristakin tuli siis uusi Liettuan ja Baltian muotovalio! Bostonit arvosteli tänään kroatialainen Dubravka Reicher.

Superhelteitä ja ampiaishyökkäyksiä

Miniblack's Olimme varautuneet tällä reissulla koviin helteisiin. Onneksi kaikki hotellit olivat hyvin ilmastoitua ja saimme nukuttua yömme rauhassa. Lauantaina ja sunnuntaina lämpötila nousi näyttelypaikalla + 37 asteeseen. Meillä olikin mukana kaksi näyttelytelttaa, joiden varjossa saimme odotella kehiä. Perjantaina saimme istua sateensuojassa. Koirille rakensimme kompostiverkoista aitauksen. Aitaukseen kiinnitimme kaksi häkkituuletinta ja koirilla oli myös pieni lasten uima-allas. Bostoneista varsinkin Igor ja Bono osasivat hyödyntää vilvoitteluallasta. Saimme teltat sijoiteltua sen verran hyvin, että saimme mukavan tuulen vireen kulkemaan telttojen läpi. Loppu kesä ja helteet saivat pesästä lähteneet ampiaiset pörräilemään levottomasti ravintoloiden terasseilla ja ihmisten läheisyydessä. Huomasimme, että esimerkiksi limuja ei kannata juoda terassilla. Pian on nimittäin kimpussa armeja amppareita. Itse sain jopa sunnuntaina ampiaisen pistoksen ensimmäistä kertaa elämässäni. Ampiainen pisti tietysti juuri ennen kehiä vasempaan käteen ja voin sanoa, että sattui todella paljon. Onneksi heidillä oli kyypakkaus lähettyvillä, eikä sormi kerennyt paljon turvota.

Kauniita puistoteitä ja herkutteluhetkiä

Näyttelypäivien jälkeen kerkesimme hyvin nauttia kauniin Druskininkain antimista. Kävimme kävelyllä ihanissa puistoissa ihastelemassa kauniita kukkaistutuksia, vanhoja kylpylärakennuksia, katolista kirkkoa ja puistoteiden varsien veistoksia. Druskininkain upein nähtävyys oli varmaan hotellimme edessä oleva suuri suihkulähde. Illalla yhdeksän aikaan suihkulähde valaistiin ja suihkulähteen vesi tanssi musiikin mukaan. Suihkulähteelle sai tilata tekstiviestillä seuraavan kappaleen listalta kuten jukeboxista. Druskininkaissa oli paljon ihania ravintoloita. Joka päivä kokeilimme eri ravintolan antimia ja herkullistaa oli. Monta kivan näköistä kuppilaa jäi vielä kokeilematta. Tänne Baltian paratiisiin palaamme vielä!

Matkaraportin laati Kaisa