Matkakertomus: Ruotsi, Eskilstuna, 10.-12.5.2013
Ruotsin Bostonyhdistyksen (SBTK) erikoisnäyttely Eskilstunassa 11.5.2013
Vuoden 2013 ensimmäisessä koiranäyttelyreissussa ulkomaille olimme Ruotsin bostonyhdistyksen
erikoisnäyttelyssä 11.5.2013. Ruotsin erkkarissa on aina ainutlaatuinen tunnelma, koko
pohjoismainen bostoniväki kokoontuu "Speciaaliin" kuin juhlille. Nytkin osallistuvia
bostoneita oli tasan sata. Todella huikea määrä pikkuisia mustavalkoisia vipeltäjiä.
Vuonna 2012 en päässyt mukaan "speciaaliin" henkilökohtaisten syiden vuoksi,
mutta tänä vuonna olin. Tietenkin muitakin viime vuoden suomalaisia reissaajia oli matkassa mukana.
Matka alkaa Turun satamasta
Aloitimme matkan Annelin ja kahden bostonimme (Lumi ja Sisu) kanssa Turusta, josta nousimme laivaan torstai-iltana. Aamulla olimme sekaisin kellonaikaa vaihtavien ja ei-vaihtavien kännyköidemme kanssa. Tästä joutui, että Anneli kävi hakemassa aamukahvit turhan aikaisin (n. kl. 04.00 yöllä). Ihmettelin koiria ulkoiluttaessani umpihumalaisen nuorison kännäyskuntoa, miten ne vaan jaksavat ja jaksavat. Kun oikea kellonaika paljastui saimme hysteerisen naurukohtauksen, josta ei meinannut tulla loppua. Mahtoi kahvilanpitäjä ihmetellä känniläisten joukossa olevaa selvää mummelia höpöttämässä että "ostaa kahvit jo nyt, että ehtii sitten juoda ennen laivan saapumista satamaan".
Englantilainen tuomari yhteispohjoismaisessa bostontapahtumassa
Näyttelypaikka oli Eskilstunan kaupungissa Vilsta-nimisellä alueella.
Erikoisnäyttelyyn oli ilmoitettu peräti 100 bostoninterrieriä eri pohjoismaista.
Ruotsin erikoisnäyttelyssä on joka vuosi huikea määrä koiria, mikä on sinänsä hauskaa.
Sai katsella "koko rahan" edestä koko päivän.
Enemmistö koirista oli tietysti ruotsalaisia ja Norjastakin tulee perinteisesti
runsas osallistujajoukko. Erikoisnäyttely vastaa kävijämäärältään kutakuinkin
n. 10-13:ta pikkunäyttelyä Suomessa.
Näyttelyä edeltävänä iltana järjestettiin näyttelyharjoitukset jossa tapasin
Martti-poikamme ruotsalaisia pentuja. Yksi niistä oli
etuosaltaan kuin eräs ihailemani ruotsalainen uros, aika hauskaa!
Erikoisnäyttelyssä seuraavana päivänä tämän pennun siskolla ei ollut ihan paras mahdollinen esittäjä, mutta
koira sijoittui kuitenkin luokassaan neljänneksi
(muistaakseni 13:n koiran luokka). Erinomainen saavutus sillä esiintymisellä,
mitenköhän olisi käynyt jos hihnan päässä olisi ollut taidokkaampi handleri?
Tänä vuonna erikoisnäyttelyssä oli valitettavasti tuomarinmuutos ja tuomarina toimi englantilainen
Ernie Paterson. Koko erikoisnäyttelyn Rotunsa paras-koira oli norjalaistunut
italialaiskoira Dallas Cowboy. Koira oli hyvin ryhdikäs
mutta koira oli myös nuori, joten vastaavasti ilmavuuttakin vielä oli. VSP oli Pretty Poison Julia.
Meidän hyvä kasvattajaluokkamme esiintyi taas mainiosti. Luokassamme esiintyi
uroksista Noppa ja Igor sekä
nartuista Lumi ja Capri.
Aina vaan Teitä kehun, mutta kyllä te olette kehut ansainneetkin!
Tänä vuonna meidän sijoitus oli hienosti kasvattajaluokkien toinen kunniapalkinnolla.
Kunniapalkinnon sai loppujen lopuksi vain voittajaluokka ja meidän luokka.
Voittajakasvattajaluokka oli hyvä ystävämme ja Sisun
ruotsalainen kasvattaja Ulla Severin, kennelnimellä Oelandica's.
Parhaan Miniblack's-yksilösuorituksen teki tällä kertaa Igor,
ollen nuorissa uroksissa luokan toinen. Luokan voiton vei Norjaan koko sadan koiran näyttelyn
lopulta voittanut Dallas Cowboy. Ei mikään pöllömpi sijoitus, Kaisa!
Huomioita erikoisnäyttelystä
Muuten koko näyttelyssä oli yllättävän paljon mielenkiintoisia käänteitä. Yllättävin kaikista oli
mielestäni narttujen valioluokan voittajakoira ei ollut neljän parhaan nartun joukossa.
Se on kuitenkin erinomainen narttu ja monena vuonna aina erikoisnäyttelyn voittajakahinoisssa mukana ollut.
Todella yllättävä ja erikoinen juttu.
Katsoin näyttelyn koirien tasoa myös yleisemmältä taholta. Mielestäni näyttelyn koirien
taso on noussut viime vuosina jos vertaa esim. Suomeen.
Suomessa näyttelykehissä näkyy nykyään
bostonbuumin tuloksia eli kehissä on koiria laidasta laitaan.
Suomen bostoneiden kanta on valitettavan voimakkaasti polarisoitunutta, kun taas
Ruotsin kanta on selvästi tasaisempi. Ruotsin uusin ongelma tulee ehkä olemaan
liian lyhyet koirat. Ruotsin erikoisnäyttelyssä näkyi muutama aivan liian lyhyt
koira. Näiden yksilöiden oli jo vaikea liikkua ja se on aina surullista katsottavaa.
Leppoisaa yhdessäoloa Ruotsissa
SBT:n juhlaillallinen perjantai-iltana oli tällä kertaa hieman perinteistä
vaatimattomampi, mutta meillä oli ainakin kiva porukka. Arpoja ostettiin ja palkintojakin voitettiin. Kaiken
kaikkiaan ilta meni hyvässä tunnelmassa ja vatsat täyttyivät.
Näyttelyn jälkeen lauantai-iltana grillasimme suomalaisten kesken ja höpöttelimme päivän näyttelyasiat.
Sunnuntai oli Suomessa äitienpäivä ja päivä sujui kivan rauhallisesti siirtyessä Tukholmaan.
Joitain kauppojakin tuli kierreltyä ja shoppailtua kun pääsin vapaaksi miehen ja poikien ikeestä.
Anne